Kuhmon Niva Rock and Roll 21.08.2010

Oi mikä suuri aamu! Vartin yli kahdeksan Kinttupolun pihassa. Pulkkisen Jounin kanssa lastasimme kärryyn lapioita, kankia ja alumiinisia sankoja. Jouni oli ajaa jyrryyttänyt Kuhmoon Kuopiosta asti. Tänään saisivat taimenet tuta, mitä on tosirakkaus luontoa kohtaan.
Näytösluoteinen kutusoran levitys Kuhja-tapahtumassa alkaisi päivällä Nivankylällä. Enin osa Kalevalan Taimenen sakkia oli onnistunut laistamaan talkoita kiitettävästi. Olimme silti toiveikkaita.
Tapahtuman ilmoituksessa luvattiin myös perhonsidontaa ja -heittoa. Siitä vastaisivat Kuhmon Perhokalastajat ry.
Puhelin soi. Kajaanilainen Aktivisti ja Profeetta Yli-Lonttisen Simo kyseli Kaarneen parkkipaikalta että -Missä työ ootta? Väisäsen Juha oli vonkaamassa sillan kupeessa myös. Luvattiin, että ydinryhmä saapuisi joutuin. Minä ja Jouni.

Aikansa tupakoituaan ryhtyi porukka hommiin. Soraa lensi vihaisesti Kaarneen myllyväylään ja niskan imuun. Aaltopelti on huippukeksintö valuttaa soraa penkalta alas monttuihin. Se oli alkujaanPenttisen Markuksen idea.
Myös Isovirralta kuului luomisvoimaista ropinaa. Malisen Antero ja Valmetin kauha vastasivat kymmentä löysää miestä kotisohvalla. Sillankorvaan putosi kivesmälli poikineen. Pystyi aistimaan, että siellä oltiin oikealla asialla ihan tosissaan

.

Talkoopäivää ei olisi mennyt pulkkaan ilman kyläläisiä - Timoa, Pekkaa, Anteroa, Askoa, Heikkiä ja montaa muuta. Eikä ilman Lonttista ja Väisästä. Perhokalastajien Pikkaraisen Anttia ja Huotarin Tapsaa unohtamatta.
Sorsanmehtuun startti ei ole paras hetki järjestää julkisuustapahtumaa kainuulaiselle pyyntikansalle. Silti tulipaikalla Kaarneen kainalossa Hyvärisen riisipiirakoille löytyi ystäviä. Myös söimme sikahyvää uutispuuroa ja loimulohta Nivatalolla. Nam nam!

Timoniemen Kopakassa lämpesi sauna talkooporukalle. Savu nousi piipusta kauan.
Illan hämyssä Husqvarnan haulipyssy sylki vihaisia jyviä vesirajaan. Niemen kärkeen päättyi taviparven ripeä lento.

Terassilla säesti Bob Marley jamaikalaista humppaa. Oli jotenkin rento olo. Reggae, manna!

Viikko tapahtuman jälkeen Heikkisen Olavi Nivalta näytti Herman Renforsin lippauistinta. Kaunis käyttöesine oli taottu Kajaanissa 100 vuotta sitten. Naisen takapuolen muotoinen viehe oli löytynyt Vuonteen niskalta. Kenties se oli ollut erään kouluneuvoksen luottopeli ?

Kovametallinen olemus, taito ja suuri idea kiteytyy myös Virtavesien Hoitoyhdistyksen toiminnassa. Virho lahjoitti tapahtumaan sora-ainesta 400 € edestä. Se on iso kasa rahaa - muunnettuna vaikka karpalonpoimijan ansioksi Juortanan salolla.
Meidän latvavesien ihmisten pitäisi joskus pysähtyä miettimään virtavesiemme tilaa. Täällä vesi juoksee onneksi vapaana. Se on vasta hyvä alku.
Kuusten varjoisat oksat kätkevät alleen salaisuuden. Kun valo osuu virranpeiliin, paljastuu tummasta sorasta vaaleampi kohta. Taimenen kutupaikka on merkki uuden elämän synnystä, maan ja veden ikiaikaisesta liitosta.
Kun muutaman vuoden päästä uitat sinne vieheesi - kauniin perhon, kenties itse sitomasi aarteen - alkaa jokiluonnon arvoitus hieman aueta. Jos taito ja "onni häilyvä" lyövät kättä, silloin tarinat vasta alkavat. Ja ihmislapsi on yhtä kokemusta rikkaampi.

Tummien vetten sylistä. Kalevalan Taimen ja Kuhmon Perhokalastajat ry isosti kiittää:

http://www.youtube.com/watch?v=3xnYbGZMSLw&feature=player_embedded#

http://www.virtavesi.com/

Antti Vanninen
Kehittyvien Kutusorakoiden Maakunta

takaisin