Kalevalan Taimenen historia

Talvella 2005 joukko kuhmolaisia uistelijoita, ammattikalastajia ja kalatalouden ammattilaisia kokoontuivat pohtimaan paikallisten taimenjärvien tilaa. Ajatuksena oli perustaa taimenrahasto kohentamaan lähinnä Lentuan taimenkantaa ja kiinnittämään huomiota istutuksiin ja alamittoihin. Sama porukka ideoi Kalevalan Taimen -nimisen uisteluyhdistyksen.

Lentua on ennen ollut kuuluisa taimenjärvi, mutta nykyään hauki on vallannut taimenten reviirit. Pientä muikkua olisi taimenistukkaille tarjolla ylettömästi, mutta
istutusten vähäisyyden vuoksi ovat taimensaaliit pääjärvessä olleet kehnoja.

Säpinää

Yhdistyksen toiminta on ollut vilkasta. Huhtikuussa järjestettiin Lentualla yleisölle suunnattu nuotanvetonäytös. Saaliiksi saatu pikkumuikku herätti keskustelua, että juuri nyt olisi Lentuan järvessä taimenistutuksille tilaus. Samalla ravinnonpuutteessa sinnittelevän muikun kunto kohentuisi, jos järveen saataisiin oikeanlaisia petoja muikkua harventamaan.

Keväällä kuutos- ja seiskaluokan oppilaille järjestettiin kalastusaiheinen teemapäivä Pajakkakosken rannassa. Ohjelmassa oli mm. perhonsidontaa, kalankäsittelyä ja uistimen tarkkuusheittoa. Päivän aiheista pidettiin oppilaille monivalintakoe. Oikeinvastanneiden kesken arvottiin kuhmolaisten liikkeiden ja kalastuskuntien lahjoittamia vapasettejä ja koskilupia. Pääpalkinto oli Orvis Finlandin laadukas perhovapa.
Oppilaat ja opettajat olivat päivään tyytyväisiä. Jatkossa teemapäiviä pidetään vuosittain. Tässäpä hyvä toimintavinkki muillekin seuroille.

Hauki taimeneksi

Kesän kynnyksellä puroihin istutettiin 13 000 taimenen pienpoikasta eli nollikasta. Niiden toivotaan joskus palaavan sukukypsinä kotisijoilleen. Poikaset saatiin lahjoituksena Kuhmon Kalalta. Jatkossa istukkaiden kasvua seurataan sähkökalastuksella.

Kun uistelijoista on kyse, kesän 2006 toimintaan kuului myös uistelukilpailuja. Elokuussa pidetty Lentuan Haukiuistelu keräsi saaliiksi 165 kiloa haukea. Seuran toimintaperiaatteena on vähentää Lentuan haukikantaa, niinpä saalis myytiin ja saaduilla rahoilla istutettiin syksyllä pyyntikokoisia taimenia. Taimenistukkailta oli rasvaevä poistettu, näin niiden liikkeitä pystytään jatkossa seuraamaan. Kalanistutuksiin varoja saatiin myös paikallisilta kyläyhdistyksiltä.

Talven kynnyksellä Lentuan latvavesiin ripoteltiin mätiä talkoohengessä. Semmoisesta saa taimenenkalastaja hyvät värinät ja toiveikkaan talvimielen. Soraikon kylmässä kehdossa mädin kallis perimä muhii yli pitkän ja pimeän jääkauden. Ja kesän saapuessa hillanvärisistä mätirakeista kirpoaa ulos elinvoimaisia taimenenpoikasia, selviytyjiä, jotka järvellä vaellettuaan palaavat takaisin jokeen aikuisina, kenties kutuhommat mielessään.

Seuran sihteeri Vesa Rantanen on tehnyt kesällä 2006 EU-rahoitteisen esiselvityshankkeen Kuhmon kalastusmatkailusta. Tulokset ovat kiinnostavia. Kalliojoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma on nytkähtänyt käyntiin, ja vetovastuun kunnostuksesta on ottanut Metsähallitus. Kalliojoki oli aikoinaan Lentuan tärkein poikastuotantoalue.
Kuhmon järvistä Lentuasta ja Lammasjärvestä puuttuvat veneiden runkoreittien viitoitukset. Nyt siihen on tulossa muutos, kun kaupunginjohtaja lupautui hoitamaan asian.

Lentuasta taimenjärvi?

Tulevaisuudessa seuran toiminta voidaan katsoa onnistuneeksi, jos Kuhmoon on saatu vesistö, jossa taimenen mahdollisuudet kasvaa kutukypsäksi sekä vaeltaa kutupaikoilleen ovat olemassa. Useissa Kuhmon järvissä kuha- ja haukikannat ovat loistavat, mutta näin laajaan pitäjään toivoisi mahtuvan edes yhden järven, jonka selkävesillä kimmahtaa korkealle ilmaan villi taimen, vahva ja peijakkaan kaunis kala.

Antti Vanninen


takaisin